Virtsatieoireet ovat kissoilla ja koirilla erittäin yleisiä, joten niitä meillä hoidetaan lähes päivittäin. Tietyillä roduilla, ja etenkin kissoilla, ilmenee taipumusta virtsakiteiden ja -kivien muodostumiseen. Virtsatietaudit ovat niin yleisiä, että kaikilla eläinlääkäreillämme on kokemusta niiden hoidosta.
Diagnostiikka
Virtsatiepotilaiden tyypillisin diagnostinen tutkimus on tietysti virtsanäytteen tutkiminen (mm. viljely, sakan mikroskopointi ja liuskatestit). Lisäksi rakon sisältöä ja muotoa tarkastellaan ultraäänitutkimuksella, jota täydennetään tarvittaessa RTG-kuvilla. Virtsateiden varjoainekuvauksia tehdään epäiltäessä rakenteellista vikaa. Munuaisten toimintaan liittyvät ongelmat kuuluvat sisätauteihin.
Virtsateiden rakenteelliset ongelmat ovat myös suhteellisen yleisiä ja ilmenevät yleensä jo nuorella iällä. Iäkkäämmillä leikatuilla narttukoirilla voi myös esiintyä rakenteellisiin muutoksiin liittyvää virtsankarkailua.
Omistaja voi tuoda mukanaan puhtaaseen purkkiin kerätyn tuoreen virtsanäytteen. Laadultaan paras virtsanäyte saadaan kuitenkin otettua vatsanpeitteiden läpi neulalla ja ruiskulla ultraääniohjauksessa. Kun näyte otetaan suoraan rakosta, tutkimustuloksilla on suurempi diagnostinen arvo. Tällöin virtsaputken suun tai sukupuolielinten limakalvon bakteerit eivät pääse sotkemaan näytettä. Näyte pystytään ottamaan lähes aina ilman rauhoitusta. Virtsatiepotilaiden kuten muidenkin potilaiden menestyksekkäässä hoidossa on tärkeää, että potilas ja näytteet tutkitaan kunnolla ennen mahdollisia lääkkeiden määräämisiä.
