Virtsatieoireet ovat harmittavan yleisiä niin kissoilla kuin koirillakin. Akuutit vitsatieoireet ovat tyypillisiä erityisesti narttukoirilla ja uroskissoilla. Uroskoirilla samantyyppiset oireet voivat aiheutua myös eturauhasvaivoista.
Oireet voivat olla mm. tihentynyt virtsaaminen, pidätysongelmat, verinen virtsa. Kissoilla virtsaamattomuus eli virtsaumpi, joka vaatii akuuttia hoitoa! Kaikki oireet ovat epämukavia/kivuliaita, ja hoitamattomana virtsatietulehdus voi levitä virtsarakosta virtsanjohtimia pitkin munuaisiin ja aiheuttaa munuaistulehduksen.
Tietyillä roduilla ilmenee myös taipumusta virtsakiteiden ja -kivien muodostumiseen.
Diagnostiikka
Virtsatiepotilaiden tyypillisin diagnostinen tutkimus on virtsanäytteen tutkiminen (mm. viljely, sakan mikroskopointi ja liuskatestit, sekä virtsanäytteen bakteeriviljely).
Virtsanäyte tulisi ottaa suoraan rakosta neulan ja ruiskun avulla, tämä tapahtuu ultraääniohjauksessa. Samalla ultraäänitutkimuksella tarkastellaan rakon sisältöä ja muotoa. Tarvittaessa tutkimuksia täydennetään RTG-kuvilla.
Virtsateiden rakenteelliset ongelmat ovat myös suhteellisen yleisiä ja ilmenevät yleensä jo nuorella iällä. Iäkkäämmillä leikatuilla narttukoirilla voi myös esiintyä rakenteellisiin muutoksiin liittyvää virtsankarkailua.
Omistaja voi tuoda mukanaan puhtaaseen purkkiin kerätyn tuoreen virtsanäytteen. Laadultaan paras virtsanäyte saadaan kuitenkin otettua vatsanpeitteiden läpi neulalla ja ruiskulla ultraääniohjauksessa. Kun näyte otetaan suoraan rakosta, tutkimustuloksilla on suurempi diagnostinen arvo. Tällöin virtsaputken suun tai sukupuolielinten limakalvon bakteerit eivät pääse sotkemaan näytettä. Näyte pystytään ottamaan lähes aina ilman rauhoitusta. Virtsatiepotilaiden kuten muidenkin potilaiden menestyksekkäässä hoidossa on tärkeää, että potilas ja näytteet tutkitaan kunnolla ennen mahdollisia lääkkeiden määräämisiä.
